äskettäisen Visa-kyselyn mukaan 83 % saksalaisista kuluttajista uskoo, että verkkopetosyritykset ovat lisääntyneet viime vuonna, ja 91 prosenttia niistä on ollut tällaisten yritysten kohteena. Yli 1 000 ihmistä osallistui toukokuun 2024 kyselyyn, jonka suoritti markkina tutkimuslaitos forsa ja toi esiin kasvavat pelot tekoälyn (AI) mahdollistamista petoksista. ). Vaikka 77 prosenttia vastaajista uskoo, että biometriset tekniikat, kuten sormenjälki ja kasvojentunnistus, voivat parantaa maksuturvallisuutta, valtava 94 prosenttia vastaajista on huolissaan siitä, että tekoäly voi vaikeuttaa petosten havaitsemista tulevaisuudessa.
Kyselyn mukaan suosittuja petostekniikoita, kuten shokkiviestit, phishing, ja isovanhempien huijaukset ovat yleisiä. 64 prosenttia ilmoitti törmänneensä phishing-sähköpostiviesteihin, joiden väitettiin olevan peräisin pankeista, ja 80 prosenttia ilmoitti saaneensa väärennettyjä viestejä jakeluyrityksiltä. Perheenjäseniltä väitettyjä kuvitteellisia tekstiviestejä on vastaanottanut 42 % vastaajista, ja 14 % oli myös saanut tällaisia puheluita. 64 prosenttia vastaajista kertoi kuulleensa "rakkaushuijauksesta", jossa huijarit luovat kuvitteellisia tilejä treffisovelluksiin tai sosiaaliseen mediaan luodakseen yhteyksiä rahasta.
Tekoälyn mahdollisista sovelluksista petoksissa ollaan yleisesti huolissaan, vaikka suurin osa kuluttajista (59 %) luottaa kykyynsä havaita vääriä verkkosivustoja tai sähköposteja. Raportin mukaan 94 % osallistujista pelkää, että tekoäly vaikeuttaa petollisen toiminnan havaitsemista. Deepfakes ovat tekoälyn tuottamaa tai muutettua mediasisältöä. Yli 35-vuotiaista 27 % oli tietoisesti törmännyt niihin. Lisäksi 29 % vastaajista sanoo, että tekoälyä käytetään pankkisektorilla petosten estämiseen. Itse Visan tekoälyllä toimivat petosten havaitsemistyökalut säästi maailmantaloudelle lähes 40 miljardin dollarin vahingot vuoteen 2023 mennessä.
Visa Saksan päällikkö Tobias Czekalla korostaa tekoälyn kaksoisroolia ja huomauttaa, että vaikka se onkin petosten työkalu, se on myös välttämätön petosten ehkäisyssä. Hän korostaa, että Visa käyttää yli 100 erilaista tekoälymallia maksujen turvaamiseen, mikä on auttanut alentamaan Visa-tapahtumien petosten määrän kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolle.
Raportti osoittaa, että luottamus digitaaliseen maksamiseen on kehittymässä oikeaan suuntaan. Lähimaksamisen pitää nyt turvallisena 79 % vastaajista, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 75 %. Luottamus mobiilimaksamiseen on noussut 37 prosentista 49 prosenttiin, kun taas luottokorttien käyttöä verkkomaksuissa kohtaan on pudonnut 49 prosentista 58 prosenttiin.
Kyselyssä on erilaisia näkemyksiä tekoälyn mahdollisista vaikutuksista. Tutkituista 38 % näki tekoälyn mahdollisuuksia, kun taas 54 % oli enemmän huolissaan uhista. Tekoäly on suurempi uhka vanhemmille sukupolville kuin nuoremmille; 65 prosenttia yli 60-vuotiaista on huolissaan, kun vastaava luku alle 35-vuotiaista on 45 prosenttia.
Visan tutkimus korostaa saksalaisten asiakkaiden kasvavaa huolta verkkopetoksista, ja viimeisten 12 kuukauden aikana raportoitujen yritysten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Vaikka perinteisiä petostekniikoita käytetään edelleen laajalti, petollisen toiminnan tunnistaminen on vaikeampaa, koska tekoälyä voidaan käyttää väärin. Turvallisuuden parantamisesta on kuitenkin edelleen lupauksia biometrisen turvallisuuden kehityksen ja tekoälyyn perustuvan petostentorjunnan ansiosta. Kuluttajien luottamuksen ja turvallisuuden säilyttämiseksi digitaalisten maksujen lisääntyessä on välttämätöntä löytää tasapaino tekoälyn tarjoamien riskien ja mahdollisuuksien välillä.